| Aarniometsä
eli luonnontilainen vanha metsä |
Metsä
jonka rakenteeseen ihminen ei ole vaikuttanut ollenkaan tai hyvin
vähän. Ks. myös luonnontilaisen kaltainen metsä. |
| Aihki
|
Ikivanha,
suurikokoinen mänty. Usein selviytynyt elossa metsäpaloista, jolloin
sen juurella on nähtävissä palokoro, palon jättämä "ruhje".
Aihkien esiintyminen on yksi luonnontilaisen metsän varmimpia
indikaattoreita. Kuoltuaan männyistä kehittyy keloja. |
| Alue-ekologinen
suunnittelu |
Valtion
mailla Metsähallituksen harjoittama maankäytön suunnittelujärjestelmä,
jonka tavoitteena on turvata luonnon monimuotoisuuden säilyminen
talousmetsäalueilla. Alue-ekologisen suunnittelun nykyratkaisujen
toimivuudesta ja riittävyydestä on hyvin erilaisia käsityksiä.
|
| Avainbiotooppi
|
Yleisnimike
eräille monimuotoisuuden suojelun kannalta tärkeille elinympäristöille
(esim. lehdot, korvet, letot, pienvedet), joita pyritään säästämään
metsätalouden yhteydessä. Metsätaloudessa avainbiotooppeihin luetaan
useimmiten vain metsä- ja luonnonsuojelulaissa luetellut kohteet
sekä Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion määrittelemät elinympäristöt.
|
| Biodiversiteetti
eli elollisen luonnon monimuotoisuus |
Elollisen
luonnon kaikki vaihtelu yksilöiden geeneistä lajeihin ja näiden
muodostamiin eliöyhteisöihin. Usein monimuotoisuuteen katsotaan
sisältyvän myös geodiversiteetti eli geologisiin luonnonmuodostelmiin
sisältyvä vaihtelu. |
| Biotooppi
|
Elinympäristö,
jossa tärkeimmät ympäristötekijät ovat samankaltaisia (vrt. habitaatti).
|
| Boreaalinen
luonnonmetsä |
EU:n
luontodirektiiviin sisältyvä priorisoitu eli ensisijaisesti suojeltava
luontotyyppi, jonka suojelusta Suomella ja Ruotsilla on erityisvastuu.
Käsite kattaa käytännössä luonnontilaiset ja luonnontilaisen kaltaiset
metsät, tuoreet metsäpaloalueet sekä paloalueille kehittyneet
nuoremmat puustot. Luontotyypin määritelmään sisältyy myöskin
ennallistava näkökulma, joten eroa luonnontilaistuvien hoitometsien
ja luonnontilaisen kaltaisten metsien välillä on vaikea tehdä. |
| Boreaalinen
eli pohjoinen havumetsävyöhyke |
Tunnetaan
myös nimellä taiga. Jaetaan Suomessa esiintyvien vyöhykkeiden
mukaisesti etelästä pohjoiseen mentäessä edelleen hemi-, etelä-,
keski- sekä pohjoisboreaaliseen metsävyöhykkeeseen. |
| Ennallistaminen
|
Luonnontilaltaan
muuttuneen alueen, kuten käsitellyn metsän tai ojitetun suon,
palauttaminen eri toimenpitein kohti luonnon- tai sen kaltaista
tilaa. |
| Eteläboreaalinen
havumetsävyöhyke |
ks.
boreaalinen metsävyöhyke. |
| Habitaatti
|
Paikka,
jossa eliö elää ja jonka se vaatii elinympäristökseen (vrt. biotooppi).
Habitaattia luonnehditaan usein vallitsevien biologisten tai fysikaalisten
ominaisuuksien mukaan. |
| Hemiboreaalinen
metsävyöhyke |
ks.
boreaalinen metsävyöhyke. |
| Hoitometsä
|
Metsätaloudellisesti
käsitelty metsä. Puusto on yleensä tasaikäistä ja mahdollisesti
yksilajista. Hoitometsien lahopuumäärä on yleensä hyvin alhainen. |
| Jatkuva
kasvatus |
Metsän
hoitomalli, jossa metsiä kasvatetaan erirakenteisina ja eri-ikäisinä.
Hakkuissa poistetaan yksittäisiä puita tai pieniä puuryhmiä, joiden
tilalle uudistuu uusia puita. Tavoitteena on matkia sellaisen
metsän luontaista kehitystä, jossa ei esiinny laaja-alaisia häiriöitä
kuten voimakkaita metsäpaloja. Jatkuva kasvatus takaa avohakkuisiin
ja alaharvennuksiin perustuvaa perusmetsätaloutta paremmin esimerkiksi
metsäisyyden ja maisemaarvojen säilymisen, mutta ei takaa esimerkiksi
lahopuulajien menestymistä. |
| Joutomaa
|
ks.
metsätalousmaa. |
| Jättöpuu
|
Hakkuualueelle
hakkuiden yhteydessä (yleensä pystyyn) jätetty puu. Synonyymi
sanalle säästöpuu. |
| Kansallinen
metsäohjelma |
Suomen
metsienkäytön kehittämisohjelma 2000–2010. Ohjelma pyrkii lisäämään
metsätalouden tukia sekä metsätalouden harjoittamisen yhteiskunnallista
hyväksyttävyyttä. Ohjelman tasapainoisuudesta kiistellään metsäalan
toimijoiden ja ekologian asiantuntijoiden kesken. |
| KEMERA-tuki
|
ks.
kestävän metsätalouden rahoitustuki |
| Keskiboreaalinen
havumetsävyöhyke |
ks.
boreaalinen metsävyöhyke. |
| Kestävän
metsätalouden rahoitustuki |
Valtion
rahoitustuki yksityiselle metsätaloudelle. Varoja myönnetään muun
muassa siemen- ja puuistutuksiin, taimikonhoitoon, metsien ojitukseen
sekä metsäautoteiden rakentamiseen ja kunnostamiseen. Tuki on
2000-luvun alussa ollut noin 60 miljoonaa euroa, kun samanaikaisesti
metsäluonnon hoidon edistämisen tuki on noin neljä miljoonaa.
Ks. myös metsätalouden ympäristötuki. |
| Kitumaa
|
ks.
metsätalousmaa. |
| KMO
|
ks.
kansallinen metsäohjelma |
| Kulo
|
Luonnonilmiön,
yleensä salaman, aiheuttama metsäpalo. Monet eliöt ovat erikoistuneet
elämään kulojen jälkeisessä metsämaisemassa. Ihminen pyrkii nykyaikana
estämään metsäpaloja, mutta hallittua metsän polttamista tulisi
käyttää nykyistä laajemmin metsien luonnonhoidossa. |
| Lahopuu
|
Erilainen
ja eriasteisesti lahonnut lahopuu on elinehto arvioiden mukaan
jopa 5 000 metsälajille Suomessa. Lahopuuta käytetään usein synonyyminä
kuolleelle puulle. Tämä sisältää esimerkiksi kelot, jotka eivät
välttämättä ole lahonneita. |
| Luonnonhoito
|
Luonnonhoidolla
pyritään toistuvilla käsittelyillä säilyttämään elinympäristö
tietyn tyyppisenä. Luonnonhoitoa käytetään mm. perinnebiotooppien
ja paisterinteiden hoidossa sekä jossakin määrin lehtojen liiallisen
kuusikoitumisen estämisessä. |
| Luonnon
monimuotoisuus |
ks.
biodiversiteetti. |
| Luonnontilainen
tai Luonnontilaisen kaltainen metsä |
Luonnontilaisella
metsällä tarkoitetaan metsää, johon ihmistoiminta ei ole vaikuttanut
– tällaisia metsiä on vain Pohjois-Suomessa. Luonnontilaisen kaltaisessa
metsässä on useita luonnontilaisen kaltaisen metsän piirteitä,
mutta ihmistoiminnan vaikutus on joko suoraan tai välillisesti
näkyvissä; esimerkiksi lahopuumäärä saattaa olla vähäisempi kuin
täysin koskemattomilla alueilla. Täysin luonnontilainen tai luonnontilaisen
kaltainen metsä voivat olla luonnonsuojelullisesti yhtä arvokkaita.
|
| Luonnontilaistuva
hoitometsä |
Syystä
tai toisesta metsätalouden ulkopuolelle jäänyt talousmetsä, johon
on alkanut muodostua lahopuuta. Järeitä tai pitkään lahonneita
puita niissä ei yleensä ole läheskään yhtä runsaasti kuin luonnonmetsissä.
Luonnontilaistuva metsä voi olla merkittävä monille vanhojen metsien
lajeille, joskaan kaikkein vaativimmat ja uhanalaisimmat eivät
niissä yleensä selviydykään. |
| Luontotyyppi
|
(EU:n
lainsäädännön mukaan) maa- ja vesialue, jota luonnehtii tietyt
maantieteelliset, elottomat ja elolliset ominaisuudet. |
| Lähde-nielu
dynamiikka |
Tilanne,
jossa suuri tai elinympäristönä erityisen hyvä alue (lähde) ylläpitää
jonkin lajin vakaata kantaa. Lähdealue tuottaa enemmän yksilöitä
kuin sillä pystyy elämään. Osa yksilöistä siirtyy pienemmille
tai huonommille elinympäristölaikuille, jotka eivät yksinään pystyisi
elättämään lajia kuin lyhytaikaisesti (nielut). Tyypillinen esimerkki
on lähteenä toimiva suuri luonnontilainen metsäalue, jota ympäröivät
nieluina toimivat avainbiotooppilaikut. Avainbiotooppien lajistoa
seuraamalla voi syntyä virheellinen vaikutelma lajin menestymisen
edellytyksistä. |
| Maapuu
|
Maahan
kaatunut, hiljalleen lahoava puu, joka yhdessä pystyyn kuolleiden
puiden kanssa muodostaa metsän lahopuuston. |
| Metso-toimikunta
|
Valtioneuvoston
asettama etujärjestötyöryhmä, joka pohti Etelä-Suomen, Oulun läänin
länsiosan sekä Lapin läänin lounaisosan metsien suojelun ratkaisuja
joulukuusta 2000 kesäkuuhun 2002. |
| Metsähallitus
|
Valtion
metsiä hallinnoiva liikelaitos. |
| Metsälaki
|
Metsänkäyttöä
ja -hoitoa säätelevä laki. Metsälaissa säädetään muun muassa hakkuista,
tuholaistorjunnasta sekä hakkuiden yhteydessä säästettävistä arvokkaista
elinympäristöistä. Ks. tarkemmin www.finlex.fi
|
| Metsämaa
|
ks.
metsätalousmaa. |
| Metsämanner
|
Mahdollisimman
yhtenäinen, mieluiten yli 50 neliökilometrin laajuinen metsävaltainen
alue, joka pyritään säilyttämään pirstovan maankäytön ulkopuolella
ensisijaisesti kaavoituksen keinoin. Metsämantereet tarjoavat
elinmahdollisuuksia mm. suurpedoille ja kanalinnuille. Lisäksi
niihin on usein perusteltua keskittää myös varsinaisia metsiensuojelutoimia.
|
| Metsäsertifiointi
|
Vapaaehtoinen
järjestelmä, jossa omistaja sitoutuu noudattamaan tiettyjä ekologisia
ja sosiaalisia vaatimuksia harjoittaessaan metsätaloutta. Vastineeksi
hän saa sertifikaatin eli todistuksen metsänhoidon tasosta. Sertifiointijärjestelmiä
on useita, ja eri järjestelmien pätevyydestä kiistellään. |
| Metsänsuojelualue
|
Suomessa
luonnonsuojelukohde, jossa hakkuut ja muut metsätaloustoimet ovat
kokonaan kiellettyjä tai sallittuja ainoastaan luonnonhoitosyistä.
|
| Metsätalouden
ympäristötuki |
(Metsätalouden
luonnonhoidon rahoitus). Metsälain mukainen korvaus metsänomistajalle,
jolle koituu "vähäistä suurempi haitta" metsälaissa
mainitun erityisen tärkeän elinympäristön (avainbiotoopin) säästämisestä.
Metsälain mukaan korvausta voidaan periaatteessa maksaa myös muista
toimenpiteistä, missä metsien hoidossa ja käytössä otetaan luonnon
monimuotoisuus huomioon metsälaissa säädettyä laajemmin. Tämä
edellyttäisi tuen huomattavaa nostoa ja uusia ohjeita, koska tällä
hetkellä metsäkeskukset ovat haluttomia laajentamaan tuen käyttöä.
Ks. myös Kestävän metsätalouden rahoitustuki. |
| Metsätalousmaa
|
Metsätalouskäytössä
olevan maan yhteiskäsite – jaetaan edelleen metsämaahan, kitumaahan
ja joutomaahan metsän puuntuottavuuden mukaan. Metsämaa kykenee
määritelmän mukaan tuottamaan yhden kuutiometrin puuta hehtaaria
kohti vuodessa, kitumaa 0,1–1 kuutiometriä. Joutomaa on puutonta
tai lähes puutonta aluetta, jonka puuntuotto on vieläkin heikompi.
|
| Metsäverotus
|
Vuodesta
2006 alkaen metsää verotetaan Suomessa puun myyntitulojen mukaan,
kun aiemmin metsää on verotettu pinta-alan mukaan. |
| Pohjoisboreaalinen
havumetsävyöhyke |
ks.
boreaalinen metsävyöhyke. |
| Primäärisukkessiometsä
|
Maankohoamisen
rannikolla synnyttämä kansainvälisesti harvinainen luontotyyppi,
joka on luokiteltu Euroopan Unionin ensisijaisesti suojeltaviin
luontotyyppeihin. |
| Reunavaikutus
|
Ympäröivän
alueen ympäristötekijöiden ja eliöstön vaikutus metsäluontoon
metsän reunassa. Reunavaikutus on lisääntynyt voimakkaasti metsäalueiden
pirstoutuessa hakkuiden, metsäteiden, voimajohtojen ja muun ihmistoiminnan
seurauksena. Reunavaikutus on haitallinen osalle metsälajeista.
Reunavyöhyke sallii esimerkiksi eräiden petoeläinten tunkeutua
alueille, joista ne muuten puuttuisivat. Reunavyöhyke muuttaa
myös metsän pienilmastoa jopa 100 metrin säteellä. |
| Sertifiointi
|
ks.
metsäsertifiointi |
| Suotuisa
suojelun taso |
Euroopan
Unionin luontodirektiivissä määritelty luontotyyppien ja lajien
suojelun tavoitetaso, joka tulee säilyttää Natura 2000-verkoston
sekä muiden kansallisten toimenpiteiden avulla. Tavoite sisältää
itsessään arvokkaiden kohteiden suojeluvelvoitteen ohella myöskin
ennallistavan näkökulman eli suojelutaso on palautettava suotuisaksi
tarvittaessa ennallistavien toimien avulla. Luontodirektiivin
ja Suomen luonnonsuojelulain määritelmät suojelun suotuisalle
tasolle eroavat jossakin määrin toisistaan. |
| Taiga
|
ks.
boreaalinen havumetsävyöhyke. |
| Talousmetsä
|
Metsämaata,
joka on varattu metsätalouden harjoittamiseen eikä suojeluun tai
virkistyskäyttöön. Yli 95 prosenttia Lapin etelänpuoleisista metsistä
on talousmetsiä. |
| Uhanalainen
laji |
Eliölaji,
joka lyhyellä tai pidemmällä ajanjaksolla on vaarassa hävitä Suomesta.
Uhanalaiset lajit jaetaan luokkiin sen perusteella, miten nopeasti
niiden arvioidaan häviävän, jos korjaavia toimenpiteitä ei tehdä.
Luokat ovat Äärimmäisen Uhanalainen, Erittäin Uhanalainen ja Vaarantunut.
Lisäksi määritellään Silmälläpidettävät sekä alueellisesti uhanalaisia
lajeja; jälkimmäisiä ovat esimerkiksi Etelä Suomessa harvinaistuneet
metsälajit, jotka vielä menestyvät pohjoisempana. |
| Vanha
metsä |
Metsä,
jonka keski-ikä on selvästi yli normaalin talousmetsän uudistushakkuuiän.
Kuusella ja männyllä uudistushakkuuikä on noin 100 vuotta, koivulla
70. Myös kutsumanimi luonnontilaiselle tai sen kaltaiselle metsälle,
mutta vanha metsä voi olla mitä tahansa täysin luonnontilaisen
ja tavanomaisen talousmetsän väliltä. |
| Virkistysmetsä
|
Maakunta-,
yleis- ja asemaakaavoissa virkistys- ja retkeilykäyttöön kaavamerkinnöillä
VR, VL tai V varattuja virkistysmetsiä. Alueiden maankäyttöä ohjataan
kaavamääräyksien avulla. Useimmilla alueilla harjoitetaan eriasteista
metsänkäsittelyä. |
